Romanialaisten historia - Baanaatti
- 1 -

1. (romaniaksi banat, unkariksi banság) oli erityisesti keskiajalla baanien hallinnassa olleet
Unkarin kuningaskunnassa oli olemassa muutamia baanaatteja kuten: Kroatian Baanaatti,
Slavonian Baanaatti, Dalmatian Baanaatti, Bosnian Baanaatti, Severinin Baanaatti, jne. Nämä
hävittiin turkkilaisia vastaan käydyissä sodissa Euroopassa. Seutu oli baanin johtama
Severinin Baanaatti oli Keskiaikana poliittinen, militaarinen ja hallinnollinen valtiomuoto,
joka kuului unkarialaiseen keskiaikaiseen puolustussysteemiin raja-alueena. Siihen kuuluivat
alueet nykyisen Baanaatin itäpuolelta ja Oltenian länsipuolelta. Seutu oli baanin johtama ja
tämä asui Severinin linnakkeessa. Unkarin kruunu perusti Severinin Baanaatin vuonna 1230.
Pian sen jälkeen maakunnasta tuli kiistan kohde valakialaisten hallitsijoiden ja knjasien
kesken. Voievod Basarab I:n valtakaudesta alkaen Severinin Baanaatti oli yleensä
valakialaisten vallan alla, nimenomaan silloin, kun valakialaiset voievodit suostuivat
unkarilaisen kuninkaan yliherruuteen. Ottomaanien voitettua 29. elokuuta 1526, Unkarin ja
Ottomaanien valtakunnan välillä käydyn sodan Mohácsissa, suuri osa Unkaria joutui heidän
haltuunsa. Severinin Baanaatti jakautui kahteen osaan: länsipuolesta kehittyi Lugoj -
Caransebesin Baanaatti ja pieni itäpuoli Varciorovan kylästä alkaen liitettiin Valakiaan.
Severinin baanin toiminto lopetettiin.
Lugoj - Caransebesin Baanaatti syntyi Mohácsin taistelun jälkeen, kun Severinin Baanaatti
jakautui kahteen osaan. Silloin alue ei ollut ottomaanien hallinnassa. Lugoj – Caransebesin
Baanaatista tuli tärkeä rajaseutu Transilvanian puolustussysteemissä. Vuosina 1531 ja 1537
tavattiin dokumenteissa Lugoj – Caransebesin Baanaatin vice-baani Ioan Romanul / Joanni
Oláh (Johannes Romanialainen/Valakialainen Vicebanus Civitatis Karansebes. Toisessa
dokumentissa häntä on kutsuttu Vicecastellanus de Karansebesiksi.) Vuonna 1536 tavattiin
dokumenteissa myös ensimmäinen Lugoj – Caransebesin Baanaatin baani Mihai de Somlya /
Somlyai Mihály (sebesi bán / banus Sebesiensis). Ottomaanit tuhosivat alueen
tunkeutuessaan sinne vuonna 1552, mutta taaskaan he eivät valloittaneet sitä. He olivat
tyytyväisiä saadessaan vain veroja. Vuonna 1554 Lugoj – Caransebesin Baanaatti liitettiin
Transilvaniaan. Noin sata vuotta Lugoj – Caransebesin Baanaatti oli tärkeä rajaseutu
Transilvanialle. Vuonna 1658 Transilvanian ruhtinas Ákos Barcsai, joka sai virkansa
ottomaanien avulla, maksoi takasin velkansa luovuttamalla Lugoj – Caransebesin Baanaatin
turkkilaisille. Ottomaanit yhdistivät sen paššan Timisoaran hallintoalueeseen.