Romanialaisten historia - Baani
- 1 -
Baani (latinaksi banus, unkariksi bán, romaniaksi ban) oli arvohenkilö muutamissa Euroopan
itäisissä ja kaakkoisvaltioissa keskiajalla. Baani oli
baanaatin johtaja.
1. 900-luvulla eteläisslaavilaiset käyttivät termiä arvohenkilöistä, joilla oli poliittisia,
militaarisia, hallinnollisia ja oikeudellisia tehtäviä;
2. 1100–1500 –luvuilla Unkarissa baani oli eteläisten rajamaiden ylimpien hallintomiesten
arvonimi, esimerkiksi Kroatian, Dalmatian, Slavonian, Bosnian tai Severinin baani;
3. Valakiassa baani oli voievodin käskynhaltija, joka hallitsi Severinin Baanaattia ja
myöhemmin Olteniaa. 1600-luvulla Moldovassa baani oli voievodin arvohenkilö.
Valakiassa baani ”ilmestyi” voievodin neuvostoon Mircea cel Batranin (Vanha Mircean) aikana
(1386–1394). 1400-luvun loppupuolelta vuoteen 1831 asti, joskus suuri baani – arvonimenä,
baani oli Olt joen länsipuolella olleiden maa-alueiden – niin kutsutun Oltenian – käskynhaltija.
Oltenian (suuri) baani oli Valakian ylin arvohenkilö, seuraava voievodin jälkeen, ainoa, jolla oli
oikeus tuomita kuolemanrangaistukseen. Oltenian pääkaupunki oli ja on Craiova ja tämän
takia aluetta kutsuttiin Craiovan Baanaatiksi. Craiova on tunnettu nykypäivään asti baanien
linnakkeena. Kauan Craiovan baanit vallittiin Craiovescun suvusta.
Baani – sanan alkuperän arvellaan olevan avaarilainen. Mongolien kielessä bajan tarkoitti ”
rikas, varakas”. Titteli oli samanarvoinen kuin Castilian aatelismiehien arvonimi. Avaarien
ylin johtaja oli jossain vaiheessa kaani Bajan, nimi, joka viimeiseksi olisi voinut olla
keskiaikaisten baanien nimen alussa. Näyttää siltä, että unkarilaiset perivät viran ja
tittelin ja heidän kauttaan termi joutui romanian, puolan, tšekin ja slaavilaisten kieliin.